Koiviston puku

Karjalainen kansanpukuperinne on saanut vaikutteensa idästä ja etelästä. Keskiajan ja renessanssin muotipiirteet ovat olleet vallitsevia. Koiviston puku juontuu äyrämöisestä kansanpukuperinteestä, jolle oli tyypillistä pitäjäkohtaisuus. Vaatetuksen perusteella voitiin tietää miltä seudulta henkilö oli.

Karjalassa on ollut kaksi kansanryhmää äyrämöiset ja savakot. Äyrämöiset olivat Karjalan alkuperäiskansaa ja savakot sinne 1600- luvulla lännestä muuttaneita.

Koiviston naisen puku on yksi vanhimpia kansallispukujamme. Ensimmäisen kerran sen valmistusohjeet julkaistiin Koti ja yhteiskunta -lehdessä vuonna 1899. Pukuun kuuluu villainen hurstut-hame, jossa puna-musta-valko -ruudulliseen hameeseen on ommeltu raidallinen helma, hurstuen terä. Alimmaisena on punainen verkaliepeys.

Rekkopaidassa on kookas punasävyinen rekko ja pystykaulus. Halkio on vasemmalla. Kauluksen halkio kiinnitetään paljinsoljella. Koristetut hihansuut suljetaan raksien kautta pujotetuilla nauhoilla.

Esiliinan pää on koristettu sinisin ja punaisin kudotuin raidoin, välissä on valkoinen nyytinki. Helmassa on tummansiniset solmeillut hapsut.

Viitassa on vajaamittaiset hihat. Malleja on kaksi, joko suora alaspäinlevenevä viitta, tai muotolaskostettu viitta. Kaula-aukkoa koristavat punaiset kirjonnat.

Tytönpäähine on verkainen, tinanastoilla koristeltu säppäli. Vaimojen päähineenä on huntu, joskin vanhimpina aikoina juhlapuvun päähineenä käytettiin hattua eli natsia. Vaimon hunnun malli hyväksyttiin virallisesti vasta vuonna 1980.

Huntu tehdään valkeasta palttinasidoksisesta kankaasta. Se asetetaan päähän sitomalla kolme kulmaa yhteen ja taittamalla neljäs kulma pesän alle. Hunnun päälle laitetaan punaisesta verasta sinisellä silkinauhalla reunustettu palmikonnenä. Erityisesti kirkossakäyntiä varten niskaan kiinnitetään viellä kaksipuoliset palmikonnenät, joissa punainen verka on reunustettu keltaisella silkkinauhalla.

Asuun kuuluvat myös tasku. Sukat ovat valkoiset ja jalkineina joko mustat kengät tai nahanväriset lipokkaat. Käsityönopettaja Hilma Kaukiaisen mukaan alkuperäisissä puvuissa pidettiin myös muita koruja, joita koivistolaiset merimiehet olivat matkoiltaan tuliaisiksi tuoneet.

Koiviston miehen puku julkaistiin 1950 Tyyni Vahterin kirjassa. Alkuperäinen Koiviston äyrämöispuku on Kansallismuseon kokoelmassa. Puvun takki ja housut ovat luonnonvalkoista villakangasta. Päähineenä on leveäpesäinen, ruskea huopahattu, pajariskihattu, jonka pesää kiertää tinaheloilla koristettu samettinauha.

Karjalassa miehet käyttivät yleisesti vanhanmallisia pitkiä housuja, mutta myös polvipituisia. Koiviston housujen leikkaus on vanhaa keskiaikaista tyyliä, uuden ajan vaikutusta on kuitenkin housujen lyhyys. Lahkeen halkiot sidotaan kiinni mustavalkoisilla nyöreillä. Sukkina valkoiset villasukat ja jalkineina lipokkaat, mustat kengät, pieksut tai upokkaat.

Lähde: Kansallispukukeskus, Jyväskylä